Loppuvaiheessa (kai näin yhdeksän päivää ennen ensi-iltaa voi jo sanoa) tekemistä on aina ihan kiitettävästi. Lavasteita rakennetaan, verhoa ommellaan (vaatimattomat 30 metriä). Painotuotteita oikoluetaan lennossa, valokuvia otetaan ja tiedotteita lähetellään. Hiki tulee, mutta onneksi aivopuoliskoja on kaksi.
Loppuaika on aina säätämistä, kun kahden ja puolen kuukauden pelkkään näyttelijäntyöhön keskittymisen jälkeen tulee paljon muita elementtejä mukaan.
Ensimmäiset lippuvarauksetkin tulivat, ja kas, meillä on jo yksi loppuunvarattu esitys. Se lämmittää mieltä kummasti ja toisaalta pitää tavoitteen kristallinkirkkaana edessä, katsojillehan tätä tehdään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti