Pirkanmaan taidetoimikunta päätti tukea proggistamme, mahtavaa! Se helpottaa melkoisesti tätä viimeisten viikkojen meininkiä, ettei tarvitse kaikkia hankintoja tehdä ihmisten omilla rahoilla ja luottaa, että (toistaiseksi olemassaolemattomista) lipputuloista saa sitten omansa pois.
Eilen saimme läpimenoomme mukaan jo tekniikankin edustajia, niinpä ohjaajan keskittyminen oli lähinnä valoissa ja äänissä. Sen verran kuitenkin uskallan sanoa kokonaisuudesta, että edellisen läpimenon jälkeen oli tapahtunut niin tiivistymistä kuin syventymistäkin, vaikka luonnollisesti uudet elementit vaikuttivat tekemiseen. Kohtapuoleen voidaan jo puhua kokonaisteoksesta, kun näyttelijäntyötä tukemaan saadaan lavasteet, puvut ja valo-äänimaailma.
Kyllä viikonloppuna kolahti otsalohkoon tietoisuus myös siitä, että ensi-iltaan on tosiaan enää se kolme viikkoa. Sen verran verkkaiseen tahtiin on töitä tehty, että illuusio kiireettömyydestä on ollut vallitseva. Yhtäkkiä onkin taas kiire! En silti epäile hetkeäkään, ettemmekö saisi kokonaisuutta valmiiksi ihan aikataulussa. Tuotantopalaverissa läpimenon jälkeen käytiin läpi puuttuvat ja vielä tehtävät, eikä se suinkaan mahdottomalta tuntunut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti